Hauen lisääntymisalueiden selvityshanke käyntiin

Hauki ongelmissa kutupuuhien kanssa

Kalavesiltä on jo pitkään kuulunut puhetta haukikantojen kurjuudesta; isot yksilöt puuttuvat saaliista ja keväällä kutuaikaan perinteiset paikat ovat vielä kuivillaan säännöstelyn vuoksi. Hauki kutee aikaisin keväällä, osa jopa jään alle, ja silloin veden pitäisi jo olla niin korkealla, että perinteiset rantaruovikot olisivat veden peitossa. Säänöstelyn vuoksi usein käy kuitenkin niin, että veden korkeus nousee tarpeeksi ylös vasta kun hauen kutu on jo ohi.

Hauella monta roolia- särkikantojen kurissa pitäjä ja elämysten tuottaja

Hauella on monta tärkeää roolia: se ylläpitää tasapainoista kalastorakennetta ja hillitsee myös osaltaan rehevöitymistä ja kaikkia siitä johtuvia haittoja. Lisäksi hauki on korkealle arvostettu urheilukala ja sen kalastuksen ympärillä pyörii suuria euromääriä. Hankealueella on useita kalastusoppaita, joille hauki on tavoiteltu kalalaji ja sen saalisvarmuus on tärkeää. Se on myös taloudellisesti ja ekologisesti niin tärkeä kalalaji, että meillä ei ole varaa antaa sen kantojen romahtaa. Hauki on aivan loistava ruokakala monin eri tavoin valmistettuna. Se on myös monen nuoren kalastajan ensimmäinen iso kalastuselämys, ensimmäisen hauen saannista riittää tarinoita kerrottavaksi.

Lisääntymisalueet kartalle

Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue päätti käynnistää alueellaan selvityksen, voitaisiinko hauen tilannetta jotenkin helpottaa. Alkuvalmistelujen aikana todettiin, että tilanne on sama läheisillä Pirkkalan ja Kyrösjärven kalatalousalueilla. Kalatalousalueet päättivät käynnistää yhteishankkeen, jonka tavoitteena on kartoittaa, onko kalatalousalueiden reittivesien alueilla sellaisia rantakosteikkoja, joihin voitaisiin perustaa "haukitehdas" tai edesauttaa muuten hauen lisääntymisen onnistumista alueella. Hauelle hyvin sopivien kutualueiden määrä on vähentynyt ja niiden soveltuvuus lisääntymiseen on heikentynyt ihmistoiminnan myötä. Selvityksen jälkeen käynnistetään potentiaalisten kohteiden tarkempi suunnittelu sekä kohteiden kunnostuksen käytännön toimenpiteiden toteuttaminen ja niiden rahoituksen järjestäminen.

Haukea ruokapöytiin

Haukea on hyvin saatavilla kalatiskiltä ympäri vuoden ja se on saalisvarmuutensa vuoksi myös monen kotitarvekalastajan takuusaalis. Hauen arvostus ja käyttö on laskenut vuosien kuluessa. Se on kuitenkin erittäin hyvä ja helppokäyttöinen ruokakala. Ruodot ovat helposti poistettavissa esim. kypsästä kalasta. Haukifileet voi savustaa myös ruotoineen eli file irrotetaan vain selkäruodosta, kylki- ja pahamaineiset y-ruodot sekä nahka jätetään paikoilleen. Kypsästä fileestä ruotojen poistaminen on helppoa ja hauki on itseasiassa melko vähäruotoinen kala. Savustettua haukea voi syödä sellaisenaan, käyttää piirakoihin, salaatteihin tai kalapihvien tekoon. Kalapihveihin voi lisätä myös tuoretta haukimassaa, jolloin savuisuutta voi säätää halutulle tasolle. Hauki sopii myös itämaisiin curreihin, wokkeihin ja fish- and-ships ruokiin. Tällöin kannattaa käyttää ruodotonta filettä ja leikata kala melko pieniksi suupaloiksi.

Hauen arvostusta niin saaliskalana, elintarvikkeena kuin ravintoketjukunnostajana tulee saada ylöspäin. Tämän vuoksi Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueella on ollut voimassa vuoden alusta alkaen hauella 50 cm alamittarajoitus. Rajoitus on voimassa kalastettaessa kalastusalueen ja osakaskuntien luvilla. Tavoitteena on, että haukea käsiteltäisiin arvokkaana kalana ja se joko käytettäisiin ruuaksi tai vapautettaisiin kasvamaan. Mikäli hauki on alle 50 cm ja se on vahingoittumaton, se tulee välittömästi vapauttaa takaisin veteen. Mikäli kala on vahingoittunut, tulee se koosta riippumatta lopettaa mahdollisin nopeasti ja asianmukaisesti. Toivottaa on, ettei haukia jätetä rantapuskiin tai jäälle, arvokkaan kalaproteiinin haaskaaminen ei ole enää tätä päivää.

Lisätietoja:

Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue

toiminnanjohtaja, Päivi Pyyvaara, 0500-760 953 paivi.pyyvaara@kalatalo.fi

hallituksen puheenjohtaja, Esko Piranen, 0500-330045

Pirkkalan kalatalousalue

toiminnanjohtaja Ismo Kolari, 050-5929259

Kyrösjärven kalatalousalue

toiminnanjohtaja Jarmo Kalli, 0400-237205

Kuva 1: Haukea ja muuta ei-toivottua kalasaalista on jätetty jäälle merikotkien ja kettujen talviruuaksi. Kaikki kuvassa olevat kalat olisivat kelvollisia elintarvikkeeksi ja ruuaksi. 

Kuva 2: Saaliiksi saadut hauet on jätetty rannalle. Nämäkin yksilöt olisivat muutaman vuoden päästä olleet tärkeitä särkikalojen kurissa pitäjiä ja hauen poikasten tuottajia.