Perustietoa

Kokemäenjoen yläosan kalastalousalue on pinta-alaltaan 2233,23 neliökilometriä, josta vesipinta-alaa on 15849, 25 hehtaaria.

Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue muodostui entisten Vammalan seudun, Suodenniemen ja Mahnalanselän-kirkkojärven kalastusalueiden toimialueista. Uuden kalatalousalueen pinta-ala on 2233,23 neliökilometriä. Se saa vetensä Nokianvirran, Kyröskosken ja monien alueen pääjärviin laskevien jokien ja purojen kautta. Kalatalousalueen vesipinta-ala on 15849, 25 ha. Pohjoisessa kalatalousalueen raja on Kyröskoskessa, lännessä Nokianvirran Melon voimalaitoksessa ja alavirrassa Äetsän voimalaitoksessa.

Kyröskosken virtaama vaihtelee noin 2,4 m3/s- noin 62,5 m3/s juoksutuksista riippuen, Melon voimalaitoksen keskivirtaama on 145 m3/s. Äetsän voimalaitoksen keskivirtaama on 180 m3/s. Kaikissa voimalaitoksissa on vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä, mikä aiheuttaa haittaa alapuolisille alueille vedenkorkeuden voimakkaan vaihtelun vuoksi.
Pienvesistä voidaan mainita mm. Houhajärvi, Kiikoisjärvi, Mouhijärvi, Kuorsumaanjärvi, Ylistenjärvi, Ekojärvi ja Ritajärvien alue.

Hallinto ja järjestäytyminen

Kalatalousalueen perustamiskokous pidettiin 30.1.2019 Nokialla. Kokouksessa hyväksyttiin kalatalousalueen säännöt, jotka toimitetaan vahvistettavaksi ely-keskukseen. Hallitukseen valittiin yhdeksän jäsentä eri puolilta toimialuetta. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Esko Piranen, varapuheenjohtajaksi; Mikko Ollila sekä jäseniksi: Markku Aronen, Olli Laitila, Mika Lumiainen, Seppo Metsähonkala, Jarno Mäenpää, Jukka Pulakka ja Kimmo Rintala. Kokouksessa valtuutettiin 21 henkilöä toimimaan alueen valvojina. Perustamiskokouksen pöytäkirja

Kalatalous 

Alueen tärkein saaliskala on kuha. Kalatalousalueen erikoisuus on toutain, joka myös lisääntyy vuolle-alueilla. Toutain on muualla Suomessa kuollut lähes sukupuuttoon. Lisäksi tärkeitä saaliskaloja ovat ahven, hauki ja särkikalat. Arvio kalamääristä.

Kalatalousalueen vesillä kalastetaan eniten vapavälinein ja verkoilla. Kalastus kohdistuu etenkin kuhaan. Pääosin kalastus on vapaa-ajan kalastusta, mutta alueella toimii myös muutamia kaupallisia kalastajia ja kalastusmatkailuyrittäjiä.

Kalatalousalueen tehtävät

Kalatalousalueen toimintaa ja tehtävät määrätään kalastuslaissa. Päätäntävaltaa käyttävät kalatalousalueen kokous, kokouksen valitsema hallitus ja hallituksen nimeämä toiminnanjohtaja.

Kalatalousalueen tehtävät ovat mm.

  • kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu;
  • kalataloudellisen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laadinta, hyväksytyn suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta;
  • kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä tiedotus;
  • kalastuksenvalvonnan järjestäminen;
  • kalastuksen sekä kalakantojen hoitotoimenpiteiden seurantatietojen kerääminen;
  • kalastuksen yhtenäislupa-alueiden muodostamisen edistäminen vapaa-ajan ja kaupallisen kalastuksen tarpeisiin;
  • vesialueen omistajien kalatalousalueelle siirtämät tehtävät;
  • viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jako vesialueen omistajille;
  • muut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulosohjaukseen sekä tähän lakiin perustuvat tehtävät.

Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueen keskeisenä tehtävänä on lisätä yhteistyötä kalavesillä toimivien eri tahojen kesken sekä lisätä kalavesien käyttöä niin kalastukseen, elinkeinotoimintaan, matkailuun kuin erilaiseen virkistäytymiseen. Lisäksi tavoitteena on lisätä nuorten kiinnostusta kalastukseen ja kalatalouteen sekä mahdollistaa kalastus nuorten harrastuksena. Ensimmäinen iso tehtävä on alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinnan käynnistäminen.
 
Kalatalousalueen toiminta rahoitetaan valtion kalastonhoitomaksuvaroista maksettavista toiminta-avustuksesta ja erilaisille hankkeille myönnettävistä edistämismäärärahoista, kalastuslain mukaan kalatalousalueelle jäävistä omistajakorvauksista, sekä vesialueen omistajien sopimuksella kalatalousalueelle siirrettävien kalastuslupien myynnistä. Kalatalousalue suunnittelee jatkossa erilaisten hankkeiden toteuttamista mahdollisesti Leader-rahoituksella. Liikevaihdon odotetaan nousevan hankkeiden myötä noin 100 000 € nykyisestä noin 50 000 €.